Vahvistin saa
olla kuluttajien mielestä kaiuttimen sisällä. Aktiivikaiuttimesta on tullut monelle se kätevämpi ratkaisu. D-luokan vahvistimella voidaan toteuttaa hyvinkin kompakti ja silti tehokas aktiivikaiutin. Dsp:llä kaiuttimeen voidaan tuoda ominaisuuksia, jotka ovat olleet perinteisten passiivikaiuttimien
ulottumattomissa.. testi
Aurelia Aniara DSP -aktiivikaiutin
Teksti Kari Nevalainen Kuvat Mauri Eronen Mittaukset Aalto-yliopisto ja Mauri Eronen
Tietokoneen
pariksi
Aktiivikaiuttimilla menee nyt hyvin. Kuuntelutottumukset ovat muuttuneet nopeasti, ja tietokone
on yhä useammin käytetyin äänilähde. On
seurannut aktiivikaiuttimien buumi, jolle langattomuus on antanut kokonaan uuden ulottuvuuden.
Kehityskululle on kaksi ilmeistä teknistä selitystä:
D-luokan vahvistintekniikan yleistyminen ja dsp:n
kehittyminen. Aktiivin puolestapuhujat ovat vedonneet
elementtien ja vahvistimien parempaan yhteensovitukseen, yksilöllisempään suodatukseen, huonekorjausmahdollisuuteen ynnä muihin teknisiin etuihin.
78
Passiivikaiuttimien ystävät eivät ole kiistäneet teknisiä etuja, mutta he ovat pitäneet äänellisiä eroja liioiteltuina ja väittäneet aktiivisen toteutuksen tuovan
mukanaan uusia pulmia (lukuisat ad/da-muunnokset).
Ennen kaikkea pa-puolella yleisesti käytettävää aktiiviratkaisua useine vahvistimineen on pidetty epäkäytännöllisenä. Moni
kaiutinvalmistaja on pannut asian merkille, myös
kotimainen Aurelia.
PITÄISIKÖ kaiuttimen olla passiivinen vai aktiivinen?
Tätä kysymystä on vatvottu hifipiireissä vuosikymmeniä.
Behringer DCX-2496:n kaltaisten digitaalisten prosessorien yleistyttyä kiista on koskenut lähinnä jakosuodatusta. Toisaalta AB-luokan vahvistimen
tunkemineen kaiuttimeen on tehnyt niistä melko
kookkaita ja vienyt harrastajilta vahvistimen valitsemisen ihanuuden.
Aktiivia ruudun viereen
Nykyään tilanne on kääntynyt päälaelleen
D-luokan vahvistin (70x100 mm kortti) tulee ranskalaiselta St-Microelectronicsilta ja digitaalinen signaaliprosessori kotimaiselta integroitujen
piirien asiantuntijalta VLSI Solutionsilta.
Jyrkennetyllä jaolla
Eteenpäin ero passiivi-Aniaraan ei näy: Aniara DSP on
sama UPM ForMi -luonnonkuitukomposiittilla koteloitu 2-tiekaiutin, jossa on 4 tuuman DDC-bassoääninen ja ECW-suuntaimella varustettu tuuman titaniumdiskantti.
DDC viittaa dynaamisesti vaimennettuun bassoääniseen, millä pyritään parantamaan vahvistimen kykyä kontrolloida elementin kartion liikettä bassotaajuuksilla. Jos Aniaran äänimaailma miellyttää
passiivisena, aktiivi-Aniara ei petä. Tämä ei tarkoita,
että kaiuttimet olisivat ääneltään kaikilta täysin
Aniara DSP ilmestyy tietokoneeseen massamuistiasemana, kun sen yhdistää usb-kaapelilla. Kaiuttimessa voi kaikkiaan olla kolme parametrista korjausta.
Tämän lisäksi kaiuttimen takalevyssä olevat basso- ja diskanttisäätimien nolla-asennot voi parametrisesti säätää korjaamaan haluamaansa
aluetta muokkaamalla tone.txt-tiedostoa. Erikoisempi b-b-tyypin päillä varustettu usbkaapeli täytyy ensin metsästää lähimmästä kaupasta. Bluetooth-päivitys
julkaistaan lähiaikoina. Mikrofoniliitin on
myöhemmin julkaistavaa automaattista huonekorjausjärjestelmää varten.
Soveltuu lähikuunteluun
Vahvistimen tehoiksi ilmoitetaan 2x40 wattia, mikä ei
vielä kerro, miten lujaa kaiutin soi.
Vaikutti kuin pelkkä normi-cd-soitin parin voltin
antojännitteellä ei passiivietusen kautta riittäisi
ajamaan Aniara DSP:tä hifikäytössä: kaiuttimet jalustalla, jalustat reilusti irti seinästä ja kuunteluetäisyys 3 metriä. Hifikäytössä
kaiutin hyötyy aktiivisesta linjatason esivahvistimesta.
Tehot riittävät kuitenkin mainiosti lähikenttäkuunteluun ja läheltä kuunteluun, kun Aniara DSP
asetetaan pöydälle tietokonenäytön viereen ja ajetaan suoraan dacilta. Tämä tapahtuu samaan tapaan valitsemalla keskitaajuus, korostuksen tai vaimennuksen määrä ja
q-arvo. Tämä voisi hyvin olla tarkoitus, jota varten kaiutin tyypillisesti ostetaan. testi
D-luokan vahvistin ja dsp-kortti löytyvät myös kotimaisen Aurelian ensimmäisestä aktiivikaiuttimesta,
Aniara DSP:stä. Banaanilittimien sijaan siellä on analoginen rca-sisääntulo musiikkisignaalille, rca-ulostulo subwooreille tai signaalin
jatkamiseksi toiselle kaiuttimelle, usb-portti tietokoneelle, napit tason- ja sävynsäädölle sekä rivi sinisiä
ledivaloja.
Sisäistä Bluetooth-vastaanotinta ei ole, mutta usbporttiin saa Bluetooth-sovittimen. Kaiuttimen ylipäästösuodattimen ja subsonicin rajataajuutta ja jyrkkyyttä voi muokata hpf.txt-tiedostosta.
79. Monessa dacissa on nykyään myös aktiivinen esivahvistinosa.
Kaiuttimien sävynsäätimillä (diskantin säätöalue
+2...-2dB ja basson +4...-4dB) pääsee hyvään alkuun,
mutta kaiuttimen toiminnan mukauttamiseksi erilaisiin kuuntelutiloihin tai vastaamaan tarkemmin kuuntelumieltymyksiä on fiksua ottaa käyttöön dsp-piirin
mahdollistama parametrinen korjain.
Korjain tarjoaa kolme säädettävää taajuuskorjausmahdollisuutta bassoääniselle menevälle signaalille.
Sen lisäksi käyttäjä voi räätälöidä itselleen mieleisen
sävyn sekä bassoille että diskantille.
Äänessä sukulaisuutta
Jos on kuunnellut passiivi-Aniaraa, tietää miten
Aniara DSP soi. Edes tason nostaminen +6 tai +12
desibeliä ei välttämättä riitä, jos huone on vaimennettu ja kuuntelu tapahtuu kauempaa. Tasonsäädön mukaan muuttuva Subsonic-suodin (12 desibeliä 32 hertsissä) on jatkuvasti
päällä, mutta se on muutettavissa sisään rakennetulla
parametrisella korjaimella.
Takapaneeli paljastaa aktiivi-Aniaran. Anti-Moden takana olevan kotimaisen VLSI:n toteuttama VS1005-digitaalipiiri on tämän
jälkeen ohjelmoitavissa tekstitiedostoja muokkaamalla.
Oheisessa huonemittauksessa kaiuttimeen on tehty parametrinen korjaus muokkaamalla kaiuttimen sisällä olevaa PEQ.txt-tiedostoa siten,
että 70 hertsille on asetettu 12 desibelin vaimennus q-arvolla 6. ECW-suuntaimella harmonisoidaan elementtien säteilykuviot jakotaajuusaluella ja linearisoidaan vaihetoistoa.
Jakotaajuudeksi Aurelia ilmoittaa saman 2000 Hz
kuin passiivi-Aniarassa. Digitaalisuotimilla (24 bit/96
kHz dac ja 24 bit/192 kHz adc) jakoa on kuitenkin jonkin verran jyrkennetty, mikä voisi olla yksi lähde äänellisille eroille muuten identtisten kaiuttimien välillä.
Taajuusvastekin, 55?20000 Hz, on sama kuin passiivi-Aniaralla
64 Hz
Lisäviive, 1 kHz......................................................... Tässä mielessä Aniaran koko on vielä
perustellumpi Aniara DSP.ssä kuin passiivi-Aniarassa,
vaikka kaiuttimen kallistukseen valmistaja ei ole liittänyt mukaan välineitä.
20000
Lisäviive taajuuden funktiona.
10000
20000
Mitat (lxkxs).......................... Ehkä kovin kilpailu
Aniaralle tulee kuitenkin kotimaasta ja ennen kaikkea
Genelecin ja sen dsp-mallien suunnalta.
Aniara DSP:n kokoluokka on hyvin mielenkiintoinen. Toisaalta esimerkiksi pöytäkuuntelussa Aniara DSP tuotti
0-asetuksellakin aivan riittävän bassoisen äänen kaikenlaiseen hömppä-poppiin ja sen sellaiseen.
Yhteenveto
AURELIA Aniara DSP on pätevä pikku kaiutin vahvistinta kaipaamattomille. 25 mm titaani
Jakotaajuus............................ Loud Group
Puhelin...................................... Aurelia Aniara DSP -aktiivikaiutin
testi
samanlaiset. aktiivinen 2-tie, bassorefleksi
Vahvistin.................................. 3 kg
Toimintaperiaate................. Kaiuttimien väliin kiltisti
asettuvat äänilähteet erottuvat toisistaan sijainniltaan. 0,09 ms
o
o
o
Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0 (pun), 20 (sin), ja 60 (vihr)
0.9
100
95
Lis ¨a v iive [ms]
Amplitudi [dB]
0.8
90
85
80
0.7
0.6
0.5
0.4
0.3
0.2
75
0.1
70
0
Aurelia Aniara DSP
100
1000
10000
20000
Taajuus [Hz]
105
Amplitudi [dB]
100
95
90
85
80
75
70
Aurelia Aniara DSP
100
1000
10000
Taajuus [Hz]
Basso-ja diskanttisäätimien vaikutus
suoraan edestä mitattuna.
80
?0.1
100
1000
Taajuus [Hz]
Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n
etäisyydeltä (punainen), 20 astetta
(sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä
tehovasteapproksimaatio (musta).
65
20
Aurelia Aniara DSP
Hinta.......................................... Sen ääni ei
ole ylihienostunut, eikä huiman analyyttinen, mutta suurimmalta osalta terve ja oikeanlainen, ja juuri tällaiselle kaiuttimelle tuntuu nykyään olevan enemmän tarvetta kuin
koskaan aiemmin.
Takalevyn yksinkertaiset sävynsäätimet helpottavat toiston sovittamisessa erilaisiin
tiloihin, mutta täyden hyödyn kaiuttimesta saa VLSI:n digitaaliprosessoria käyttämällä.
Parametristen korjaimien käyttö vaatii harrastuneisuutta, koska automaattista korjausta ei vielä testin kirjoitushetkellä ollut saatavilla.
Pelkkää passiivista Aniaraa kuulleen ei kannata tehdä johtopäätöksiä aktiivimallin
äänestä. Toisaalta yhtään suurempaa ei haluaisi tietokoneruudun kupeeseen, eikä
ehkä oikein seinällekään (Aniarassa on seinäkiinnitysmahdollisuus). Ero esimerkiksi jalustakaiutin Magentaan on selvä. 480 ?/kpl
Edustaja................................... Asiaa korostaa että leveämpi toistokaista tunnetusti asettaa muidenkin taajuusalueiden
toiston toiseen valoon.
Toisaalta pidin myös Aniaran DSP:n bassotoistosta
siinä suhteessa, että se ei yritä olla muuta kuin on,
eikä varsinkaan keinotekoisesti bassoista ääntä, ellei
käyttäjä itse halua nostaa bassojen tasoa sävynsäädöistä tai korjaimella 200 hertsin alapuolella. sävyjä), joita ei Aniarassa pääse
kuulemaan, sen enempää aktiivisessa kuin passiivisessakaan. 2000 Hz
Säädöt....................................... 24,2 x 13,2 x 20,8 cm
Paino.......................................... Aktiivimonitoreja samaan hinta- ja kokoluokkaan alkaa löytyä markkinoilta enemmänkin. 40 + 40 W, d-luokka
Linjatulo................................... Vaikka sukulaissuhteen kuulee, on niiden äänessä eroa, joka vain kasvaa säätömahdollisuuksien myötä.
? Terveen luonnollinen ääni
? Kätevä koko
? Parametrinen korjain
? Korjaimen hankala käyttö
info
mittaustulokset
Suuntaavuusindeksi.............................................. Ottaen huomioon, miten selkeäsanaisesti
Aniara DSP soi, ei ole poissuljettu, että passiivi-Aniara
soi anteeksiantavammin.
Jos ei ole kuullut passiivi-Aniaraa, mutta on ajatuksella kuunnellut jotakin Aurelian kaiutinmallia,
osaa mielessään kuvitella, miten Aniara DSP soi.
Tämä johtuu siitä, että Aurelian kaiuttimien äänessä on vahvaa perhesukulaisuutta. www.loudgroup.fi
www.aurelia.fi
L i s¨a v i i v e
105
65
20
Painii tiukassa sarjassa
Aurelia ei ole ensimmäinen kaiutinvalmistaja, joka on
keksinyt passiivikaiuttimiensa aktivoimisen. rca
Elementit
-basso...................................... 020 1986 200
Lisätietoja............................... 100 mm DDC
-diskantti................................ Ääni on ilmava,
selkeä ja mumisematon. Äänessä on jotakin, joka heti hätkähdyttää,
kun sitä vertaa perinteisesti viritettyihin jalustakaiuttimiin.
On selvää että isompien Aurelioiden äänessä on
ominaisuuksia (esim. Aktiivisuus ei muuta äänen
suuria linjoja, jotka seuraavat muista ratkaisuista.
Äänenvärien ja sävyjen lisäksi Aniara DSP:n (kuten
Aniarankin) erottaa kookkaammista Aurelioista kapeampi bassotoisto. Tämän kokoisen kaiuttimen kehtaa juuri ja juuri
panna jalustalle hifikäyttöön. Äänen kokonaiskuva on kuitenkin yhtenäinen
ja hallittu, mikä luo ennustettavuutta ja antaa tiettyä
uskottavuutta.
Yllä sanotusta seuraa, että jos Aurelia-kaiuttimien äänimaailma ei miellytä, Aniara DSP:llekään ei ole suuria
läpimenomahdollisuuksia. Diskantti +2?-2 dB
Basso +4?-4 dB
Taso +12?-12 dB
Säädöt usb-liitännästä
-3 x parametrikorjain bassolle
-2 x parametrikorjain mid/treble
-3 x käyttäjän määriteltävä subsonic-suodin
Muuta
-Kotelo UPM ForMi -luonnonkuitukomposiittia
-basson ja diskantin tasonsäätö
-tulossa bluetooth ja automaattinen huonekorjain
-3/8" kierre takapanelissa seinä- tai kattokiinnitystä varten
-tasonsäädön mukaan muuttuva subsonic-suodatus
-uusia ominaisuuksia ohjelmistopäivityksillä. 5 dB
Alarajataajuus.........................................................